Ulkonäkö, tuo parisuhteen kivijalka

En mäkään sano, että pitäisi ottaa ensimmäinen vastaantuleva, jolla on pili. Tai että täytyisi väkisin seurustella omaan silmään täysin epäkelvon jantterin kanssa. Mutta mun mielestä on jokin mennyt pieleen jossain vaiheessa ihmisten kehitystä, jos oman kullan etsiminen alkaa ei-listan teolla ja Huippumalli haussa -tyylisellä arvioinnilla. En minä ainakaan etsinyt itselleni miestä arviointilomake kädessä valmiina rastittamaan ehdottomat nou nout. 

Musta on vaan jotenkin vähän outoa, jos joku sanoo esimerkiksi huonon ihon tai väärän pituuden olevan syy suhteen toimimattomuudelle. Mä en vaan voi käsittää miksi parisuhde ei voi olla tasapainoinen ja rakkaudentäyteinen, jos toinen on "vääränkokoinen" tai tukka "vääränvärinen". "Sellainen mies ei vaan viehätä mua seksuaalisesti" on aika yleinen vastaus. Silti sitä raahataan kotibileistä ja baareista jos jonkinlaisia kännisiä viemärihirviöitä sänkyyn. (Voin kuvitella, kun joku nyt puhisee ruudun takana, että "en minä ainakaan tee niiin!!!111" Paina siis "älä yleistä lehmä"-painiketta.)

Joo, ei varmaan kukaan lähde hakemaan ehdointahdoin itselleen mieheksi  halvaantunutta, lyhytkasvuista tai reilusti ylipainoista jamppaa (nää on ne piirteet, joita eniten näissä keskusteluissa mollataan), mutta kliseisesti on pakko todeta "never say never". Kummasti sitä ihminen vaan voi rakastua, vaikka se karju ei niitä ulkonäkövaatimuksia täytäkään. Kyllä mä silti olisin Petjaan ihastunut, vaikka se olisi jumalauta kädetön, ei sille vaan mitään voi.

 Entä jos se ihana koulun komein ja suosituin seksipeto johon rakastuit sairastuu vakavasti, lihoo, laihtuu, joutuu pyörätuoliin, saa sen pahan aknen tai muuten vaan muuttuu "seksuaalisesti epäviehättäväksi"? Lempataanko sitten koko jätkä ja lähdetään etsimään parempaa saalista? Mutta sitten kyllä itketään ja miehet on sikoja, kun mies sattuu toimimaan näin. Voin ihan teille kertoa, että harva muijakaan oksennustaudissa tai edes aamulla herättyään meikit poskilla krapulassa on mikään varsinainen seksipeto, jolla on varaa vaatia vain parasta. En mäkään usko Petjan sekoavan sukissaan,  kun mä eroottisesti tukka pystyssä aamulla perse löllyen kömyän aamupissalle.

Musta on myös huvittavaa, että usein nämä ulkonäkörajoitteiset miestenetsijät ovat niitä, joille kelpaa kyllä kaikki kusipääpettäjät, mustasukkaiset pellet, narkkarit ja kaiken maailman pahat pojat. Kunhan on  naama ja ruho joka viehättää, niin onkin sitten ihan sama minkälaisen luonnevikaisen ja persoonallisuushäiriöisen Pertsan sitä kotiinsa raahaakaan ja ryhtyy leikkimään perhettä. Kunhan ei ole vaan mitenkään vääränlainen ulkonäöllisesti! Olishan se noloo olla vaikka sellasen kanssa, jolla on jalkaproteesi tai hammasraudat!!!

Oikeesti kenellä meistä on varaa yhtään ketään arvostella ja ryhtyä tekemään suorastaan naurettavia ulkonäkövaatimuksia? "Itse olen urheilullinen, niin en voisi sietää ylipainoista miestä", "itse olen lyhyt, joten mieheni ei saa olla liian pitkä", "Mä nyt vaan en usko, että mulla voi synkata jalkapalloilijan kanssa" ja niin edelleen ja lässynlää. Ai jumalauta mä haluaisin nähdä naisten ilmeet, kun joku mies täräyttäisi, että ootsä ihan kiva, mutta vähän liian pienitissinen mun makuun. Siinähän vaiheessa mies on kusipää, joka ei ymmärrä sisäistä kauneutta.